Onnistuneen palkankorotuksen metsästys

Lisää liksaa, mutta miten?

Tässä jutussa myös:
Sopivasti korotusta
Katsekontaktit kuntoon
Pyytää, vaatia vai neuvotella?

- Se, että uskaltaa pyytää reilusti palkankorotusta, kertoo myös hakijan omasta arvostuksesta omaa itseänsä kohtaan, Paula Hjelt-Putilin uskoo.

Palkankorotuksen hakeminen alkaa jo paljon ennen pomon oveen koputtamista. Viestintä- ja vuorovaikutuskouluttaja Paula Hjelt-Putilin painottaa etukäteen perehtymistä asiaan. Tarkat vuorosanat, ulkoapänttäämiset ja harjoittelut peilin edessä on kuitenkin syytä unohtaa. - Selvitä asialliset perusteet, joilla pyydät palkankorotusta. Näitä voivat olla työssäoloaika, lisäkouluttautuminen, toimenkuvan muutos tai toimenkuvan kehittyminen vastuullisemmaksi.

- Ulkonäköseikoista kannattaa huomioida siisteys, puhtaus ja asiallinen pukeutuminen, jossa otetaan huomioon työyhteisön oma pukeutumiskoodisto. Pukeudu kuitenkin niin, että tunnet itsesi itseksi noissa vaatteissa, Hjelt-Putilin opastaa.

Millaisista summista oikein puhutaan? Paula Hjelt-Putilin korostaa tervettä suhteellisuuden tajua.

- Korotusta voi pyytää reilusti. Reilulla tarkoitan sitä, ettei summa ole näennäinen tai kosmeettinen korotus.

- Se, että uskaltaa pyytää reilusti palkankorotusta, kertoo myös hakijan omasta arvostuksesta omaa itseänsä kohtaan. Uskon, että valistunut esimies arvostaa sellaista työntekijää, joka arvostaa itseään riippumatta siitä lohkeaako se korotus vai ei, Hjelt-Putilin kuvailee.

Taustatietoa oman työnsä palkoista ja yleisestä palkkatasosta saa kyselemällä työkavereilta ja ammattiliitoista.

Reipas ja varma käyttäytyminen luovat kuvan reippaasti työnsä hoitavasta henkilöstä. Eikä sovi unohtaa myös sanatonta viestintää.

Yhtä ainoaa oikeaa sääntöä eleistä, ilmeistä ja äänensävyistä ei ole olemassa. Reipas mutta rauhallinen ote tepsii.

- Katsoessa saa myös palautetta sen toisen osapuolen suhtautumisesta. Katsekontaktilla voi tunnustella tilannetta ja neuvottelukumppanin mielialoja eli miltä ehdotus hänestä vaikuttaa. Katsekontakti parantaa myös omaa tilannehallintaa, Hjelt-Putilin neuvoo.

Toisen sanattomasta viestinnästä ei pidä tehdä ylitulkintoja, puolin ja toisin. Kädet puuskassa ja silmät viirussa ei tarkoita aina vihamielisyyttä. Ehkä ne ovat toisen osapuolen tapoja keskittyä asiaan.

Pyytäminen voi tuntua jopa nöyristelevältä. Toisaalta pyytää voi myös omanarvontuntoisesti. Vaatiminen kuulostaa jo kiristämiseltä. Uhittelufiilikset siis syytä jättää kotiin. Viestintä- ja vuorovaikutuskouluttaja lämpenee ehdottamiselle ja neuvottelemiselle.

- Eri osapuolilla on hiukan erilaiset intressit, mutta neuvotellen yhteistyössä pyritään pääsemään mahdollisimman hyvin osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Keskustelunomaisina toteamuksena voi tuoda esille tiettyjä asioita. Voi viitata esimerkiksi siihen, että tämänkin projektin onnistuin viemään hyvin läpi.

- Kun tavallaan keskustellen tuo ne asiansa esille, se virittää siinä toisessakin osapuolessa keskusteluvalmiutta. Näin hän ei välttämättä asettaudu puolustuskannalle. Tällöin kanavat aukeavat paremmin ihmisten välillä, tietää Paula Hjelt-Putilin.